Välinehuolto osallistuu omalta osaltaan potilasturvallisuuteen tuottamalla toimenpiteisiin puhdistetut steriilit välineet, siksi steriilin lopputuloksen varmistamiseksi myös väline-huolloissa käytettävien ultraäänilaitteiden pesutehoa on seurattava säännöllisesti.
Tähän tarkoitukseen on kehitelty testi, joka varmistaa sen, että laitteen kavitaatio teho on riittävä.
Yleistä ultraäänipesulaitteen toiminnasta
Ruostumattoman teräsaltaan pohjassa on energiapäitä, jotka aikaansaavat mekaanisen värähtelyn. Laite tuottaa pesunesteeseen energiaa. Syntyy pieniä mikrokuplia, joita kutsutaan kavitaatioksi. Kavitaatio ns. “elektroninen harjaaminen”, irrottaa likaa ja epäpuhtauksia tehokkaasti ahtaistakin (esim. nivelkohdat) paikoista siirtäen ne pesunesteeseen.
On huomioitavaa jollei käytössä ole Kaiko Sonomic laitetta, jossa onteloiset instrumentit saadaan vesikiertoon, ns. normaali ultraäänipesulaitteessa onteloisten instrumenttien sisällä oleva epäpuhtaus ei siirry pesunesteeseen, epäpuhtaudet irtoavat ainoastaan kavitaation ansiosta. Epäpuhtaudet on poistettava ns. normaali ultraäänipesulaite pesun jälkeen joko manuaalisesti tai instrumentti on laitettava instrumenttipesukoneessa ns. pesupiikkiin.
Nesteelle on muistettava tehdä myös kaasunpoisto, joka kerta nestettä vaihdettaessa.
Tämä tehdään joko käynnistämällä ohjelma ilman instrumentteja, jos laitteessa on oma kaasunpoisto-ohjelma käytetään sitä. Kaasunpoisto on tärkeää siksi, että vesijohtovesi sisältää ilmakuplia ja jos niitä ei poisteta ne haittaavat kavitaatiokuplien toimintaa.
Instrumentteja ei tule asettaa nurkkiin, jotka ovat katvepaikkoja. Instrumentteja ei tule asettaa myöskään päällekkäin.
Laitteen testaus
Aiemmin laitteita testattiin foliopaperin avulla. Testi toimi siten, että folio laitettiin altaaseen ja ohjelman jälkeen katsottiin kuinka paljon foliossa on reikiä. Vaatimuksia miten paksu folio on ja kuinka paljon reikiä on riittävä määrä hyväksytylle tulokselle ei ollut. Testi ei myöskään ollut toistettavissa.
Toistettavissa oleva ja luotettava testi on SonoCheck -ampulli.
Ampulli koostuu lasisesta ampullista, joka on täytetty vihreällä nesteellä.
Ampullin pohjalla on lasihelmiä, joihin on uutettu molekyylipinnoite.
Ultraäänipesulaitteen kavitaation on kyettävä irrottamaan molekyylipinnoite lasihelmien pinnalta, jolloin neste muuttuu keltaiseksi ja tulos on hyväksytty.
SonoCheck ampullia käytetään siten, että ensin laitteelle tehdään valmistajan ohjeiden mukaan ns. toimintakunnon testaus tyhjällä koneella jolla varmistetaan, että laite toimii oikein ja parametrit ovat kohdillaan. Testauksen jälkeen siirrytään rutiinitestaukseen kuorman kanssa.
Testausväli riippuu yksikön toiminnasta ja se suunnitellaankin monesti yhdessä testin toimittajan asiantuntijan kanssa. Kun laite on lastattu täyteen, voidaan testi laittaa mukaan varmistamaan, että pesutulos on hyvä.
Olennaista on se, että kaikista testauksista tehdään kirjaus dokumentointikaavakkeeseen ja reagoidaan huonoon tulokseen.
Jos saadaan negatiivinen testitulos, on tärkeää suhtautua siihen vakavasti ja ryhdytään selvittämään syytä huonoon tulokseen, joka voi liittyä laitteeseen tai virheelliseen kuormaamiseen.
SonoCheck testin toimintakunnon testauksessa syyt huonoon tulokseen liittyvät yleisesti laitteen parametreihin kuten pesuaineen annostelu, pesulämpötila, pesuaika ja vedenpinnan oikea korkeus. Kaikki nämä parametrit on tällöin tarkistettava ja tehtävä tarvittaessa muutoksia. Usein riittää se, että lisätään hiukan pesuaikaa jos instrumentit sen vain kestävät.
Hyvin yleinen syy huonoon pesutulokseen on se, että laite alkaa olla vanha ja energian tuotto ei ole riittävä tarvittavaan määrään kavitaatiokuplia. Tällöin voi käydä etenkin isompien laitteiden kohdalla niin, että osa ampulleista muuttuu oikein ja osa jää muuttumatta. Tämä johtuu siitä, että isommissa laitteissa on useampi energiapää ja jotkin niistä voivat olla viallisia. Pienimmissä altaissa on ainoastaan yksi energiapää.
Rutiinitestauksessa aivan ensimmäisenä voidaan arvioida silmämääräisesti, onko laite täytetty liian täyteen tai muutoin virheellisesti.
Hyvin usein kun testit on otettu käyttöön ja toimintakunnon testauksessa saadaan hyvä tulos niin rutiinitestauksessa tuleekin huono tulos. Silloin syynä on miltei aina liian suuri pesukuorma tai vääränlainen täyttö. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioidaan ja tarpeen tullen muutetaan kuorman kokoa tai asettelua.
Suositus on, että yksikössä on päivitetyt ohjeistukset kuorman koon tai asettelun suhteen, tehdä testejä säännöllisesti ja testitulokset dokumentoidaan 2 vuoden ajalta. Silloin kun testit tehdään säännöllisesti, ajan saatossa tapahtuva mahdollinen muutos pesutuloksessa havaitaan ajoissa.
Muistathan että yksikkösi vastaa siitä, että instrumentit ovat potilaalle turvallisia.
Artikkelin kirjoittaja (01/2014):
Taina Kunnasluoto
Tuotespesialisti / indikaattorit ja pienlaitteet
Gsm. 040 486 3402
Julkaistu: Välinehuoltaja-lehdessä (2014)